Patterdalenterrieri

Patterdalenterrieri on kotoisin Englannista, päinvastoin kuin muut SATHY-rodut, jotka ovat amerikkalaisperäisiä. Kuitenkin patterdalenterrieri on kehitetty nykyiseen muotoonsa ja käyttöönsä nimenomaan Yhdysvalloissa ja kaikki aidot patterdalenterrierit rekisteröidään Yhdysvalloissa, joten näin patterdalenterrieri on lunastanut paikkansa muiden piinkovien SATHY työkoirarotujen joukossa.


Patterdalenterrierit Wursel (takana) ja Gnome (edessä).
Eurooppalaisia huippu-patterdalenterriereitä Eurooppalaisesta kennelistä.
Molempien koirien linjoista löytyy puhtaasti pelkästään Nuttallin koiria.


PTCA eli Patterdale Terrier Club America

PTCA eli Patterdale Terrier Club America on se ainoa ja oikea paikka rekisteröidä puhdasverinen, aito patterdalenterrieri. Ikävä kyllä jos patterdalenterrierillä ei ole papereita tai jos koira on rekisteröity muualla kuin PTCA:ssa, on todennäköistä että kyseessä ei ole aito patterdalenterrieri.
PTCA on perustettu vuonna 1993 ja yhdistyksen tehtävä on säilyttää patterdalenterrieri työkoirana. PTCA jakaa tietoa rodusta, rekisteröi koiria ja pitää vuosittain tapahtumia nimenomaan patterdalenterriereille omistajineen.


Patterdalenterrierin yleisin väri on musta.
Metsästäjät pitävät mustasta väristä koska se on eniten
villieläimistä erottuva väri metsällä oltaessa.

Tiesitkö tämän patterdalenterrieristä? Alunperin lakelandinterrieristä jalostettu patterdalenterrieri on nykyään oma, virallinen rotu. Tästä syystä kannattaa olla tarkka, että patterdalenterrieriä hankkiessa ostaa PTCA-rekisteröidyn patterdalen. On olemassa kasvattajia, jotka myyvät paperittomia koiria ja uskottelevat ostajalle niiden olevan rotukoiria - myös patterdaleja.

Mikä on patterdalenterrieri?

Patterdalenterrieri on kotoisin Pohjois-Englannista, ja rodun historiaa tunnetaan noin sata vuotta taaksepäin. Näitä pieniä terriereitä käytettiin silloin ja käytetään edelleen pääasiassa maan alaisessa metsästyksessä, eli kettujen ja mäyrien metsästyksessä. Yhdysvalloissa patterdalenterrieriä käytetään apuna myös villisikojen ja pesukarhujen metsästyksessä.
Patterdalenterrieri tunnetaan nimenomaan työkoirana ja ennenkaikkea uskomattomasta rohkeudestaan ja intensiivisyydestään. Patterdalenterrieri metsästää väsymättä jopa päiväkausia maan alla, ja ikävä kyllä pieniä patterdaleja on myös kuollut vietin jäätyä päälle, eikä koira näin palaa maan päälle enää lainkaan.
Patterdalenterrieri tunnetaan erinomaisesti myös uskollisena, kilttinä lemmikkinä. Patterdalenterrieri on usein hyvin rauhallinen kotioloissa, eikä läheskään niin rasavilli ja elohiiri kuin monet muut pienet työkoira-terrierit.
Patterdalenterrierillä on valtava tarve miellyttää omistajaansa sekä kotona että metsällä. Kotona tämä ilmenee lempeänä, huomionkipeänä pienenä terrierinä, joka kaipaa ja haluaa omistajansa läheisyyttä. Metsällä tämä ilmenee suurena haluna tehdä juuri se, mitä koiralta kulloinkin pyydetään.


Kuvassa kaksi urosta ja kolme narttua.
Patterdalenterrierin ei tule missään nimessä olla agressiivinen muita koiria kohtaan,
sillä metsällä saaliin perässä on usein monta koiraa samoissa maan alaisissa luolissa.
Jos koirat ryhtyisivät nahistelemaan keskenään, jäisi metsästäminen siihen.


Patterdalenterrieri kaipaa erityisen paljon leikkimistä, aktiviteetteja ja liikuntaa, koska se on työkoira. Kotona on syytä olla aidattu piha, jotta pieni patterdale ei lähde metsille omin nokkinensa. Näin voi käydä jo hyvinkin nuoren pennun kanssa, joten tarkkana saa olla.
PTCA suosittelee, että patterdalenterriereitä otettaisiin ainostaan koteihin, jossa on aikeita metsästää koiran kanssa ja jossa lapset ovat yli seitsemän vuoden ikäisiä. Tämä siksi että pieni koira ei ole lasten leikkikalu.


Bürste patterdalenterrieri kettuluolassa.


Patterdalenterrieri Artus on vetämässä päivän saalistaan ulos maan alaisesta tunnelista.
Saaliina on mäyrä.

Tiesitkö tämän patterdalenterrieristä? Vaikka rotu on alunperin kotoisin Englannista on sen tärkein rekisteröintipaikka Amerikassa, PTCA:ssa.

Rotumääritelmä

Yleisvaikutelma: Patterdalenterrieri on raju, aktiivinen terrieri, ulkonäöltään pieni ja kompakti.
Koiran säkäkorkeus on 25 -32 cm, painon tulee olla suhteessa korkeuteen. Koira ei saa olla liian laiha, eikä liian pullea.
Metsästyksessä koiralle tulleet arvet eivät johda hylkäämiseen näyttelykehässä (PTCA järjestää USA:ssa myös patterdalenterrieri-ulkomuotonäyttelyitä) vaan arvet koiran naamassa ja kropassa otetaan huomioon positiivisena meriittinä hyvästä metsästyskoirasta. Näin ollen arpisempi koira on aina arvokkaampi ja pääsee paremmille sijoituksille näyttelyissä kuin siloinen, arveton ja naarmuton koira.
Rinta: Patterdalenterrierin täytyy työkoirana mahtua kulkemaan reippaasti saaliinsa perässä maan alaisissa tunneleissa. Jos koiran rinta on liian suuri, ei koira pysty työskentelemään tehokkaasti. Yleisenä sääntönä pidetään, että omistajan (metsästäjän) kahden käden sormien tulee ylettyä koiran rintakehän ympärille niin, että sormien päät koskettavat toisiaan.
Takapää ja selkä: Koiran takapään tulisi olla vahva ja tasainen, oikeassa suhteessa koiran korkeuteen. Jos koiran selkä on liian lyhyt, ei patterdale pysty tarpeeksi joustavasti liikkumaan maan alaisissa tunneleissa ja tunneleiden mutkissa.
Jalat: Etujalkojen tulisi olla suorat ja erittäin vahvaluiset. Jalkojen ei tulisi kääntyä sisäänpäin eikä ulospäin. Takajalkojen tulisi olla hyvässä kulmassa polvista ja lonkista, eikä jalkojen tulisi kääntyä sisäänpäin eikä ulospäin.
Pää ja kuono: Pään tulisi antaa vaikutelma voimakkaasta ja vahvasta pienestä koirasta. Pään tulisi olla suhteessa kropan kokoon.
Hampaat: Hampaiden purennan tulisi olla saksipurenta. Myös tasapurenta hyväksytään.
Ylä- tai alapurenta on virhe, eikä ole hyväksi työkoiralle.
Metsästäessa irronneet tai rikkoontuneet hampaat eivät johda hylkäämiseen eikä niitä nähdä huonona asiana.
Korvat: Ruusukorvat, tiukasti päätä myöden. Korvien kärkien tulisi olla samassa kohtaa silmien kanssa.
Niska: Niskan tulee olla lihaksikas ja oikeassa suhteessa päähän ja kroppaan.
Häntä: Hännän tulisi olla pystyssä korkealla, ei kuitenkaan kiemuralla. Koiran ei pitäisi kantaa häntää alhaalla.
Yhdysvalloissa hännästä typistetään noin 1/4 pois.
Turkki: Koiran karva voi olla sileä tai karkea, molemmat karvat hyväksytään.
Väri: Väreinä hyväksytään musta, punainen, suklaanruskea ja musta & ruskea. Kirsu on musta. Suklaanruskeilla koirilla voi olla maksanruskea kirsu (l. rednose).
Rinnassa ja jaloissa voi olla hieman valkoista.
Korkeus ja paino: Säkäkorkeus 25-32 cm. Painon tulee olla suhteessa korkeuteen.
Lihaksikas koira painaa enemmän kuin miltä päällepäin näyttää.
Kylkiluut tulee voida tuntea, mutta ei nähdä.
Virheet: Kastroitu uros tai steriloitu narttu voi osallistua näyttelyihin, koska tämä ei vaikuta koiran metsästyskykyyn.
Koira ei saa olla arka, ujo tai agressiivinen. Tällaiset koirat hylätään näyttelyssä eikä tällaisia koiria tulisi käyttää jalostuksessa.


Vasemmalla patterdalenterrieri, oikealla jackrusselinterrieri.
Koirat ovat liikkeessä, mutta kuvasta näkee hyvin koirien välisen fyysisen eron.


Legendaarinen Brian Nuttall.
Jos patterdalenterrierin sukupuussa on Nuttallin koiria, ollaan jalostuksessa menossa oikeaan suuntaan. Nuttallin koirat ovat haluttua tavaraa, ja parhailla kasvattajilla on koiria Nuttallilta.
Euroopassa on muutama kasvattaja, joiden koirat polvetuvat suoraan Nuttallin koirista, ja myös Suomen ensimmäinen patterdalenterrieri Untti polveutuu suoraan Nuttallin koirista.

Herra Cyril Breay ja patterdalenterrierit Gem ja Skiffle. Herra Breay on legenda patterdalenterriereiden kasvattajien keskuudessa. Breay asui Englannissa Cumbriassa.

Morjens! Olen Untti, aito, PTCA rekisteröity patterdalenterrieri!